Minulla on kerrassaan mainio karvapallo! Käytiin tekemässä ekat rakennusetsintätreenit ja Tinka toimi ihan kuin olisi aina tehnyt juuri sitä - etsinyt ihmisiä oudosta, liukaslattiaisesta, pimeästä rakennuksesta. Käytävän varrella oli kymmenkunta ovea. Laskin Tinkan ensin vapaaksi käytävään ja vasta sen jälkeen käytiin huoneet järjestyksessä läpi. Pimeys tai uusi paikka tai erilaiset lattiamateriaalit eivät vaikuttaneet työskentelyyn mitenkään. Ensimmäiselle maalimiehelle Tinka haukkui muutaman kerran ja sai palkan siitä. Maalimies oli ikkunalaudalla, joten se ylhäällä olokin oli Tinkalle uusi juttu. Toinen maalimies oli piilossa vessakopissa, jonka ovi OLI auki ennenkuin Tinka sen tökkäisi itse kiinni. Koskapa huone oli pilkkopimeä ja Tinkan ilmaisu on vielä tosi aluillaan, ei minulla ollut mitään ideaa siitä mitä koira tekee. Kun saatiin sitten vähän valoa huoneeseen niin Tinkahan makasi kopin oven edessä ja varmaan yritti sillä lailla tehdä ilmaisua. :) Tyhmä ohjaaja ei näe pimeässä... Avasin hieman ovea ja sitten saatiin ilmaisukin esiin.

Olin tosi tyytyväinen pienen eläimen suoritukseen.

Eilen käytiin piiiitkällä juoksulenkillä vetovaljaissa. Lenkki oli piiiiitkä vain minulle, Tinkaa se tuskin kauheasti rasitti. Vaan pakko myöntää, en kyllä jaksaisi juosta jos ei Tinka olisi siinä edessä. Kummasti se pikkuinen vetokin auttaa jaksamaan. Yöllä heräillessä oli sitten jalat aika väsyt kun venytellähän ei kannata. Se on ihan nynnyjen puuhaa.