Siis se BH-koe. Ja paljoa ei jännittänyt, aijaa... Oltiin viimenen pari ja itseasiassa se oli aika hyvä. Paitsi että lämpötila kentällä oli n. +25. Näin tosi monen tasoisia suorituksia alussa ja se pikkuisen hellitti sitä jännittämistä.

Itse kisasuorituksesta. Seuraaminen oli paikoitellen tosi kivaa, kulmat ja käännökset meni hyvin. Paikoitellen Tinka laahusti ihan perässä, ikäänkuin sanoen, että "tässä kuumuudessa on ihan turha hoppuilla". Ennen viimeistä suoraa (liikkestä istu ja maahan aloitusta) se jopa kiersi oikealle puolelle etsimään kädestä palkkaa, kun alkoi olla tylsää. Ja siitä se napsahti selän taakse perusasentoon (nokka kohti autoa, jos siellä vaikka olisi ruokaa). :) Napakalla käskyllä se pyörähti oikeaan paikkaan. Tuomari epäili sen hieman varoneen isoa, mustiin pukeutunutta tuomari, mutta minä veikkaan ruuan olleen lähempänä Tinkan ajatuksia. Liikkestä istumaan meno ok, maahan käskyllä jäi istumaan. Luoksetulo puolimetriä vajaa, sivulle tulo hyvä. Ihmisryhmän ok, ei mitään pulmaa. Paikallaolo hyvä. Kaupunkiosuus ihan ok, kyllähän se vähän veti, mutta joo. Eipä haitannut.

Kuumuus vaikutti Tinkaan ihan varmasti, samoin minun jännittämiseni, sekä se, etten kyllä osannut sitä virittää oikeaan mielentilaan kentällä mennessä. Jo portilla se haisteli nurmikkoa, mikä kyllä ei treeneissä ole sallittua, saatikka kisoissa. Treeneissä olisin ottanut tulon kentälle uudestaan. Paljon opittiin! Nyt vaan niitä hyppynoutoja harjoittelemaan...